Effect of feeding before puberty and during gestation on milk production potential and body development of dairy replacement heifers

vokDiss. : Helsingin yliopisto, 200

Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia Maatalouden tutkimuskeskuksessa v. 1973-89

vokKHO22Kirjasto Aj-k. Yksikön huom.: ER

Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana

201

Reliability of breeding values for feed intake and feed efficiency traits in dairy cattle: When dry matter intake recordings are sparse under different scenarios

In Press, Corrected Proof201

Lypsylehmien muuntokelpoisen energian saannin mallinnus rehuhyötysuhdeominaisuuksien kehittämistä varten

201

Predicting body weight from body measurements of pre-pubertal Ayrshire heifers

The relationship between heart girth, wither height, body length and body weight in 3- to 9.5-month-old pre-pubertal Finnish Ayrshire heifers gaining 600-650 g/d was analysed (experiment I). Regression analysis showed that heart girth was the trait most highly correlated to body weight (R2 = 0.969). Including body length or wither height as a second term in the regression, increased R2 values only slightly. When the relationship between heart girth and body weight was used to predict the body weight of heifers reared at two feeding levels (experiment II), the precision of prediction was affected by the plane of nutrition. Actual body weight for a given heart girth was slightly higher on the high than on the low feeding level. It is, nevertheless, concluded that the equations presented in the paper can be used to estimate accurately the body weight of pre-pubertal (95-140-cm heart girth) Ayrshire heifers gaining 550-700 g/d

Väkirehun kypsennyksen ja määrän vaikutus tuotoksiin

Vapaasti hyvälaatuista säilörehua saaneiden lehmien maitotuotos ei kasvanut, kun päivittäinen väkirehuannos suureni ensikoilla 10 kg:sta 15 kg:aan ja vanhemmilla lehmillä 13 kg:sta 18 kg:aan. Sen sijaan kypsennetty väkirehu, jossa oli käytetty osittain kuorittua kauraa, lisäsi tuotoksia.vo

Kuntoluokan ja elopainon muutoksen sekä maidon rasva-valkuaissuhteen yhteys laskennalliseen energiataseeseen

Lehmien tuotantokyvyn jalostus on johtanut paitsi tuotosten niin myös lehmien elopainon jasyöntikyvyn lisääntymiseen. Syöntikyvyn lisääntyminen ei kuitenkaan ole riittävä kattamaansuurempien tuotosten ja kookkaampien eläinten ylläpidon vaatimaa energiatarvetta, joten lehmätjoutuvat lypsykauden alkussa mobilisoimaan puuttuvan energian kudosvarastoistaan. Tästä johtuenlehmien energiatase (EB) on lypsykauden alussa lähes poikkeuksetta negatiivinen. Runsaskudosvarastojen mobilisointi ei ole suotavaa, sillä se johtaa usein heikentyneeseen hedelmällisyyteenja lisääntyneeseen sairastavuuteen. Energiataseen laskemista varten tarvitaan paitsi tuotos- jaelopainotiedot niin myös tiedot rehunsyönnistä ja rehujen koostumuksesta (EB= syöty energia –maidon energia – ylläpitoenergia). Rehun syöntikyvyn tai syöntitietojen perusteella lasketun EBhuomioiminen jalostusvalinnassa on ongelmallista, koska syödyn rehun määrän luotettavamittaaminen tilatasolla on nykyisin menetelmin hankalaa. Energiataseen huomioiminenjalostusvalinnassa edellyttääkin helpompaa menetelmää taseen arvioimiseen. Tämän tutkimuksentavoitteena oli selvittää kuntoluokan ja elopainon muutoksen sekä maidon rasva-valkuaisuhteen (R-Vsuhde) käyttökelpoisuutta EB indikaattorina.Tutkimuksen aineisto koostuu MTTn Rehtijärven ASMO-karjassa vuosina 1998-2001 tehdyissäruokintakokeisssa kerätystä datasta. Kokeissa oli kaikkiaan 146 ensikkoa. Kokeissa lehmiä ruokittiinseosrehulla, joka sisälsi säilörehua ja väkirehua sekä kahdessa kokeessa myös tuoreleikettä 100 g/ kgka. Koeruokinnat poikkesivat toisistaan dieetin väkirehu- ja valkuaispitoisuuden suhteen. Keskimäärinväkirehua oli koedieeteissä 470 g/kg ka ja se vaihteli koeasetelman mukaan 450 – 570 g/kg ka.Seosten väkirehun valkuaispitoisuus puolestaan vaihteli 170 –210 g/kg ka. Koeaineisto sisälsiensikoiden viikoittaiset keskimääräiset rehunsyönti- ja tuotostiedot. Maidon pitoisuudet oli määritettyneljän viikon välein. Elopaino perustui rinnanympärysmittauksiin, rinnanympärys mitattiinkoekaudella 5-7 kertaa kokeesta riippuen. Kuntoluokka arvioitiin neljän viikon välein. Havaintojenperusteella eläimille laskettiin viikoittaiset EB. EB-laskuissa energiantarve ylläpitoon jamaidontuotantoon laskettiin MTT 2006 Rehutaulukot ja Ruokintasuositukset- julkaisussa annettujenylläpito ja maidontuotanto energiantarvekaavojen mukaan. Laskettu keskimääräinen EB oliensimmäisinä laktaatioviikkoina selvästi negatiivinen ollen alhaisimmillaan -31 MJ ME/pv.Positiiviseksi energiatase muuttui keskimäärin viikolla 11. Keskimääräiset elopainon ja kuntoluokanmuutokset tukivat hyvin laskettua EB:tta. Elopaino laski aina viikolle 9 ja kääntyi nousuun viikolla 12.Kuntoluokka oli alhaisimmillaan viikolla 10, jonka jälkeen lähti hitaaseen nousuun. Elopainonmuutoksen, kuntoluokan muutoksen sekä maidon R-Vsuhteen korrelaatio laskettuun EB olikohtalainen. Rasva-valkuaissuhteella korrelaatio oli vierova ja kuntoluokka ja elopainon muutos olivatpositiivisessa yhteydessä EB. Elopainon muutoksen ja EB:n välinen korrelaatio oli hieman alhaisempikuin R-Vsuhteen ja kuntoluokan muutoksen korrelaatio EB:een. Regressio-analyyseissä testattiineläimen elopainon, kuntoluokan, R-V suhteen, näissä tapahtuneen muutoksen sekä em. tekijöidenyhdysvaikutusten kykyä ennustaa ensimmäisen poikimisen jälkeisen koelypsyviikon energiatasetta.Parhain energiatasetta kuvaava regressio-yhtälö pystyi kuvaamaan vain 32.6 % EBn vaihtelusta.Tärkeimmät selittävät tekijät olivat R-V suhde ja kuntoluokan muutos